Mitä LEAN on?

Mitä LEAN on? Tämäpä vasta kysymys. Itselleni ajatus siitä mitä LEAN on, on ajan myötä muuttunut merkittävästi. Niklas Modigin ja Pär Åhlströmin kirjassa ”Tätä on LEAN” LEAN määritellään toimintastrategiaksi, joka korostaa aina virtaustehokkuutta eikä resurssitehokkuutta. Sen perusperiaatteita ovat Just-In-Time ja Jidoka. Tämä on mielestäni erittäin hyvä määritelmä ja kirjassa se havainnollistetaan selkein esimerkein.

Tehokkuusmatriisilla he luokittelevat organisaatiot virtaustehokkuuden ja resurssitehokkuuden perusteella. Vaihtelu kysynnässä ja tarjonnassa aiheuttaa sen, että tehokkuusmatriisiin muodostuu tehokkuusraja ja vaihtelun määrä taas sanelee sen mihin raja piirtyy. Vaihtelun hallinta ja vähentäminen onkin keskeisin keino päästä tehokkuusrajalle. Tavoitteena on tavoitella tähteä ja siirtää tehokkuusrajaa lähemmäs sitä.

Organisaation sijoittuminen matriisissa ja tehokkuusrajalla on aina strateginen päätös. Päätös olla LEAN (virtaustehokas) tarkoittaisi, että tavoitellaan hyvää asiakastyytyväisyyttä lyhyillä toimitusajoilla. Jos keskitytään resurssitehokkuuteen, on tavoitteena mahdollisimman matalat kustannukset. Silloin asiakas joutuu odottamaan hieman kauemmin, koska läpimenoaika tulee olemaan pidempi resurssitehokkuuteen keskittymisen vuoksi.

Virtaustehokkuus vs resurssitehokkuus

Kumpi sitten on parempi, virtaustehokkuus vai resurssitehokkuus? Monesti mittaamisesta käytetään sanontaa ”sitä saa mitä mittaa”. Mittaaminen liittyy tavoitteisiin. Mittareiden on tuettava tavoitteita ja ohjattava toimintaa oikeaan suuntaan. Jos siis pitäisi valita kumpi on parempi, se riippuisi siitä mitä tavoitellaan? Alla muutamia ajatuksia niistä.

  • Keskitytään virtausyksikköön (asiakkaalle valmistettava tuote tai palvelu)
  • Asiakaslähtöinen
  • Auttaa ymmärtämään prosessia kokonaisvaltaisesti
  • Prosessin määrittäminen vaikuttaa oleellisesti tulokseen
  • Vaikeammin ymmärrettävä kuin resurssitehokkuus
  • Ei luontainen tapa ajatella
  • Keskitytään resurssien tehokkaaseen käyttöön
  • Keskittyy kustannuksiin
  • Helposti ymmärrettävä
  • Ei ohjaa ajattelua asiakaslähtöiseksi

Oli organisaatio sitten päättänyt sijoittua tehokkuusrajalla mihin tahansa, on varmaa, että kehittämistä löytyy ja tehokkuusrajalle on vielä matkaa. Kehittäessä toimintaa resurssitehokkaammaksi tai virtaustehokkaammaksi tarvitaan tieto, paljonko yhden virtausyksikön jalostavaan työhön todella tarvitaan aikaa. Tuottavuuden kehittämisessä ja työnmittaamisessa työntutkimuksen menetelmät ovat oivallinen apu.

Lähteet: Tätä on LEAN, 2020, Niklas Modig ja Pär Åhlström.

Leave a Reply