Työnmittaus. Mihin tarvitaan luotettavat aikatiedot?

Työnmittaus on yksi työntutkimuksen neljästä osa-alueesta.

Työnmittaus on kaikkien niiden keinojen ja tekniikoiden soveltamista, joiden tavoitteena on sen ajan määrittäminen, jonka ammattitaitoinen ja harjaantunut ihminen tarvitsee tietyn työn suorittamiseen työskennellessään määritellyllä menetelmällä tietyissä olosuhteissa normaalijoutuisuudella.

Yleisesti työmittausta käytetään työarvon määrittämiseen, mutta sitä voi käyttää paljon muuhunkin. Avoimesti ja oikeudenmukaisesti tehdyllä työnmittauksella saadaan luotettavat aikatiedot.  Samalla kerätään arvokasta tietoa häiriöistä ja muista työhön vaikuttavista tekijöistä.

Työarvossa otetaan huomioon myös elpyminen ja päivittäiset rutiinitehtävät.

Työarvo sisältää normaaliarvon ja suhteellisen osan päivittäisestä apuajasta.

Työarvoa voi suhteuttaa suoraan normaalin työpäivän pituuteen. Esimerkiksi jos tuotteen työarvo on 53 minuuttia. Työpäivän pituus 480 minuuttia / 53 minuuttia = 9,05 tuotetta. Normaalityösuorituksella saadaan päivässä valmiiksi 9 tuotetta.

Mitatut ajat normalisoidaan joutuisuuden avulla.

Kun työntekijä työskentelee normaalijoutuisuudella, hän työskentelee normaalinopeudella, hänellä on keskinkertainen työtaito ja olosuhteet ovat normaalit. Tutkimuksen aikana työntutkija määrittää joutuisuuden +- 5 % tarkkuudella. Kun suoritetaan tietty työ tietyllä menetelmällä, joutuisuus on normaalisuorituksen ja todellisen suorituksen välinen suhde. Normaalijoutuisuus on 1,00 (suhdeluku 100).

Esimerkki mitattujen aikojen normalisoinnista.

Aikatietojen tarkkuus. Riittääkö keskiarvo?

Monesti luullaan, että riittää kunhan tuotteiden työarvot ovat keskimäärin oikein.  Monesti luullaan myös, että liian pieni työarvo on yrityksen etu ja liian suuri on työntekijän etu. Suuri vaihtelu aiheuttaa kuitenkin ongelmia tuotannon ohjauksessa, tuotteiden hinnoittelussa ja tuotannon virtautuksessa. Pahimmassa tapauksessa suuri vaihtelu aiheuttaa myynnin ja kannattavuuden romahtamisen.

Jos työarvo on liian iso, kauppa on kannattavaa mikäli sitä saadaan. Pitkässä juoksussa asiakkaat siirtyvät kuitenkin kilpailijalle ja työt menetetään, mikä ei ole kenenkään etu ei etenkään työntekijöiden.
Jos työarvo on liian pieni, kauppa käy kuin siimaa, mutta se on kannattamatonta, koska tuote on hinnoiteltu liian halvaksi.

Keskiarvoon luottaminen, jos ääripäiden erot ovat suuria, johtaa pitkässä juoksussa siihen, että ylihintaiset tuotteet, joissa on hyvä kate, jää pois ja alihinnoitetuilla tuotteilla tukitaan tuotanto.

Työarvojen vaihtelu aiheuttaa ongelmia. Jos työarvo on liian suuri tulee se näkymään heikkona myyntinä ja kannattavuuden laskuna. Jos työarvo on liian piine se heikentää työntekijän motivaatiota. Myynti kasvaa hetkellisesti kunnes huomataan kannattavuuden romahdus.
Vaihtelun vaikutus myyntiin ja kannattavuuteen.

Mihin tarkoitukseen työntutkimusta ja sen menetelmiä voi käyttää?

  • Tavoitteiden asettamiseen
  • Tuotteiden suunnitteluun
  • Menetelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja vaihtoehtojen valintaan
  • Koneinvestointien, tuotannon layoutin ja materiaalikäsittelyn suunnitteluun
  • Työkalujen ja jigien suunnitteluun, työpisteiden suunnitteluun
  • Resurssien suunnitteluun ja ohjaukseen
  • Tuotannon virtautukseen ja tasoittamiseen
  • Kuormituksen selvittämiseen ja työn mitoitukseen
  • Tuotannon ohjaukseen ja toimitusaikojen vahvistamiseen
  • Tuotteiden hinnoitteluun ja kustannuslaskentaan
  • Ihminen / kone vuorovaikutuksen selvittämiseen
  • Läsnäoloajan aikalajien selvittämiseen
  • Suoritukseen perustuvan palkkauksen tueksi
  • Tuotannon kroonisten häiriöiden selvittämiseen

Leave a Reply